Taiteen tarpeesta
Minkä takia ihminen lähtee illalla töiden jälkeen, sateen ja loskan läpi, täpötäyteen bussiin tai raitiovaunuun, päästäkseen maalaamaan öljyväreillä, piirtämään hiilellä, neulomaan, liimailemaan, leikkelemään, tanssimaan, laulamaan? Ja vielä maksaa siitä? Mitä on pielessä? Miksi noin sata tuhatta vuotta vanhat innovaatiot houkuttavat monia yhä edelleen? Olen opettanut kuvataidetta harrastajille ja ammattiin valmistuville kolmisenkymmentä vuotta. Olen esittänyt kysymyksen: ”Miksi olet täällä?” monta kertaa, ja vastaukset ovat aika samoja. ”Haluan oppia maalaamaan, piirtämään, laulamaan. Olen haaveillut siitä pitkään. Olen piirtänyt/soittanut/tanssinut lapsena ja nuorena ja nyt eläkkeellä minulla on aikaa taas tehdä sitä.” Vastaukset itse asiassa käsittelevät hyvin vähän sitä, MIKSI kurssille tai opintoalalle tullaan. Ilmaistaan halua, tarvetta, toivetta tai korostetaan hyvää muistoa. Taide- ja taitoaineissa taidon opiskelua rationalisoidaan jonkin verran (Tärkeä